keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Asuntomessut 2015, vol. 2 - Tiikeritalo

Onko Eye of the Tiger -blogi teille entuudestaan tuttu?


Tikrutalo sijaitsee Vantaan Asuntomessualueella kohdenumerolla 37. Pääsimme kurkkamaan sinne sisälle.


Korkeassa tiilitalossa ensimmäinen erikoisuus on kasvihuone tai lasikuisti, joka on kaksikerroksinen. Vielä messujen aikaan tila on sisustettu pelkistetysti tuolilla ja parilla ruukulla, mutta veikkaan, että huonetta jatkossa käytettään monimuotoisemmin.


Toinen erikoisuus avautuu heti sisään astuessa. Erityisen korkea keittiö ja olohuone ovat valoisia ja avaraia. Ranskalainen parveke tiiliseinustalla viehettää.


Ranskalaisen parvekkeen tuplaovien takaa paljastuu vanhempien seesteinen makuuhuone.


Pelkistetty työhuone. Vaikkakin työskentelyasento ei tässä ehkä ole paras mahdollinen, visuaalisuus ja materiaalivalinnat ovat silmiä hiveileviä.


Talon korkea tiiliseinä näkyy myös toisessa kerroksessa sijaitsevalla parvekkeella.


Parvekeikkunan takana on rauhallinen leponurkkaus. Vasemmalla olevan kaltevan seinän takaa löytyvät sauna ja pesutilat.

Kaiken kaikkiaan Eye of the Tiger on mielenkiintoinen tuttavuus erikoisine mutta kauniine ratkaisuineen.

Lisätietoja kohteesta (pohjapiirustukset yms.) löytyvät Asuntomessujen verkkosivuilta.

*Ylin bannerikuva kopioitu Eye of the Tiger -blogista.*

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Asuntomessut 2015, vol. 1 - yleiskatsaus

Nyt onkin aika palata hetkeksi tämän blogin juurille. Talonrakentamiseen.

Sain mahdollisuuden osallistua Asuntomessujen lehdistöpäivään 9.7. ja sain kierrellä aluetta rauhassa. Toki toimittajia oli paljon paikalla, mutta varmasti vähemmän kuin yleisöpäivinä, jolloin kuvia ei juurikaan saa otettua ilman, että kuvassa on kymmenen ihmistä edessä.


Asuntomessut aukeavat yleisölle tänään perjantaina ja ovat avoinna 10.7.-9.8.2015. Messualue sijaitsee tänä vuonna Vantaan Kivistössä.

Edellisiin vuosiin verrattuna rakennetaan nyt jälleen pääkaupunkiseudulla, mikä vaikuttaa tonttien kokoon ja rakennuksien pieniin etäisyyksiin toisistaan. Suurimmat tontit olivat 1 200 neliömetriä ja pienimmät reilut 400 neliömetriä. Kellarikerrokset löytyvät monesta kohteesta, mikä on melkein pakko, jos rakentaa omakotitalon 400 neliömetrin tontille.

Kaavassa on määritelty, että talojen tulisi olla värikkäitä ja erilaisia. Pihojen suhteen on sanottu, että aidanteet pitää olla ja ensisijassa pensasaidat. Kiinteät rakenteelliset aidat ovat poikkeus. Kaavassa on myös määritelty, että jokaisella pihalla pitää olla kukkiva puu.


Messualueen keskipisteenä toimii Tiikerinsilmän aukio. Aukion keskipisteessä on lasten suunnittelemia pronssilaattoja.


Kohde 18: Honka Savukvartsi

Savukvartsin ulkomuoto on lumoava ja se suorastaan kutsuu astumaan sisälle. Nuoren arkkitehtiperheen suunnittelemassa talossa on käytetty vain ekologisia, vähäpäästöisiä, kierrätettäviä ja mahdollisimman luonnollisia sekä helposti huollettavia materiaaleja. Kertoman mukaan talolla onkin messualueen alhaisin hiilijalanjälki.


Vaikkakin harmaantuneen puun pinta kiehtoi minua kovasti, oli hauska huomata, että myös raikkaita värejä on uskallettu yhdistää taloon. Tässä Kreikkaa muistuttavan sinisin värein maalattu seinusta talon sisäänkäynnin kohdalla.


Kohde 28: Passiivikivitalojen kosteusturvatalo

Tässä kohteessä minua kiehtoi upea ulkoseinä, jossa puuta on upotettu kiviseinään. Puiset raidat ovat jatke kattoterasilla olevaan pergolaan. Ilman näitä raitoja seinä olisi ollut pliisu, se olisi ollut "vain valkoinen".

Passiivikivitalon energiatehokkuusluokka on B. Siihen on päästy ilmakiertoisella lattialämmityksellä, jossa lämpö tuotetaan takan avulla. Takan piipusta kerätään lämpöä käyttövesivaraajaan ja katolle on asennettu aurinkokeräimiä, jotka myös lämmittävät käyttövettä. Kodin valaistus on toteutetty LED-valaisin ja talossa on älysähköjärjestelmä. Ulkoseinien U-arvo on niin alhainen kuin 0,10.


Kohde 16: Potius IsoKivi

Paritalo Potiuksen IsoKivin ulkomuodosta en itse niinkään pidä. Haluan kuitenkin nostaa sen tässä esille, koska se eroaa muista taloista siinä, että se on rakennettu kappalemaisista betonielementeistä, isoista "kivistä". Isot elementit liittyvät toisiinsa isojen lasipintojen kautta.

Katua lähempänä olevan talon (olisiko A-talo?) kellarikerroksessa on sauna ja kellarikerroksen ulkotiloissa on iso poreamme. Ensimmäisen kerroksen terassille on toteutettu todella upean näköinen nuotiopaikka - harmittaa, kun en saanut siitä hyvää kuvaa, jonka olisin tänne voinut julkaista.
 

Lähikuva Potius IsoKivi -talon betonielementtiseinästä.


Kohde 30: Villa Falken

Villa Falken on ruotsalaisen talotoimittajan Fiskarhedenvillan tuotos. Fiskarhedenvilla oli ainakin minulle täysin uusi tuttavuus ja se onkin vissiin kokonaan uusi tulokas Suomen markkinoilla.

Villa Falken on kaunis klassisen New England -tyylin puutalo kahdessa kerroksessa. Sisään astuessa pääsisäänkäynnin tuplaovista avautuu iso ja valoisa eteinen. Tammiportaat vievät suoraan yläkertaan ja portaiden takaa pilkottaa iso ja valoisa kettiö. Ruokailupöytä on alakerran keskipiste ja se sijaitsee keittiön ja olohuoneen välissä yhdessä isossa valoisassa tilassa.

Tästä kohteesta nappasin myös jonkun verran sisustuskuvia, jotka ajattelin jakaa kanssanne myöhemmässä blogipostauksessa.


Kohde 38: Rock-kivitalo Villa Aletta

Kuten meidänkin talo, myös Villa Aletta on rakennettu Siporex-harkoista. Kuva on otettu talon takaa, jossa iltapäivän sadepilvet jo näkyvät. Jos talon ulkomuoto ei ole erikoinen, niin sisätilan ratkaisut ovat sitäkin parempia.


Tässä talossa painuivat mieleen upea lasten leikkihuone sekä ne pienet arjen luksukset mitä tulee kylpytiloihin. Kodissa on sekä tavallinen sauna että höyrysauna. Saunat sijaitsevat toisessa kerroksessa ja saunatilasta on suora pääsy isoon ulkohuoneeseen ja siitä eteenpäin parvekkeelle. Ulkohuoneessa on iso poreamme, johon mahtuu varmasti koko perhe. Ulkohuoneessa on kahdella sivulla isot lasiseinät ja lasien edessä ulkotiloihin soveltuvat paksut verhot, joilla saa tarvittaessa lisää yksityisyyttä omiin kylpyhetkiin.

--
Kaiken kaikkiaan Asuntomessut tuntuvat tänä vuonna olevan hieno, kompakti kokonaisuus, jossa on esitelty paljon uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Entisenä talonrakentajana rupesi jo kutkuttamaan uuden talon rakentaminen. Mitä kaikkea uuteen taloon voisikaan ajatella, kun on nähnyt niin monta upeaa ratkaisua Kivistön messualueella.

Lisää Asuntomessu-postauksia on vielä tulossa mm. teemoilla ranskalaiset parvekkeet sisätiloissa, valaistus ja seinäpinnat sekä tietenkin pihat ja puutarhat. Käymme myös kurkkaamassa, miltä Eye of the Tiger -bloggaajan messutalo näyttää.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

DIY obeliski

Kärhön pajuobeliski oli jo viime kesänä vähintäänkin hutera. Talven jälkeen ensimmäisissä kevättuulissa obeliski irtosi maasta ja rikkoutui, kun se vieri tuulessa usean metrin matkan.

Keväällä aloitin uuden obeliskin etsimisen. Pajua en halunnut toista ja metalliset olivat joko väärän mittaiset tai todella kalliit.

Loppujen lopuksi päädyin tekemään oman obeliski talonrakennuksesta ylijääneistä harjateräksistä ja metallilangasta. Harjateräkset poikkaistiin laikalla sopivan pituisiksi, teräksen kärki laitettiin maahan ja teräksien yläpäät niputettiin yhteen rautalangalla.


Hieno siitä tuli ja juuri kärhölle sopivan kokoinen ja korkunen.


Harjateräksien yläpäähän nysväsin rautalankakukan koristeeksi.


Pariin-kolmeen kohtaan viritin myös rautalankaa poikittain, jotta kärhöllä olisi helpompi ĺöytää tiensä obeliskin korkeuksiin.

Hintaa tälle ei käytännössä tullut lainkaan, kun kaikki tavarat löytyivät omasta takaa. Jos tavarat olisi joutunut ostamaan, harjateräs olisi maksanut vajaa 3 euroa per kuuden metrin pätkä (pari kappaletta riittää hyvin) ja rautalanka olisi maksanut reilu euron 45 metrin rullasta.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Hypertufa ensimmäisen vuoden jälkeen

Blogia pidempään - tai ainakin vuoden ajan - seuranneet muistavat ehkä hypertufa-projektini viime kesänä. Itse asiassa lähes päivälleen vuosi sitten.

 
Hypertufa on siis istutusruukku sementin ja turpeen sekoituksesta. Pienenä DIY-entusiastina ja yllätyshulluna lähdin sitten ensimmäisestä hypertufastani tekemään semmoista lähes kolme metriä leveää kukkalaatikkoa.

Projektista voi lukea enemmän viime vuoden postauksissa:

Mielenkiintoista on kuitenin se, miltä hypertufa näyttää vuosi myöhemmin. Onko pinta niin patinoitunut ja sammaloitunut kuin toivoin.


Lähes. Kyllähän se on jo vuodessa kasvattanut ihan mukavasti sammalta, mutta vuosien saatossa odotan kyllä vielä vahvempaa ja tuuheempaa sammalenkasvua.

Hypertufan kulma ja alareuna, jotka hieman hajosivat hypertufaa siirtäessa paikalleen, eivät enään pistä silmään. Se ikään kuin kuuluu kokonisuuteen, että laatikko on hieman kolhiintunut samalla tavalla kuin se on sammaloitunutkin.


Entä talven kestävyys? No ei se ainakaan hajonnut, mikä oli suurin pelkoni.

Talveksi en peittänyt tai eristänyt laatikkoa millään tavalla eikä siksi ollut kovin iso yllätys, että kaikki istuttamani perennat eivät nouseetaan tänä keväänä. 'Blue Ivory' -kuunlilja ja tuoksuorvokkia 'Queen Charlotte' eivät pärjänneet talven yli ja näiden tilalle istutin uudet keväällä.

Suuri ilon aihe oli kuitenkin se, että aiemmin kuvissakin näkemänne tarhakurjenmiekka 'Consummation', joka ei kukkinut lainkaan viime kesänä, nousi maasta reippasti ja uljaasti ja on nyt täydessä kukassa. Myös vaaleanpuhainen jalokielo pärjäsi talven yli, vakkei kukkia niissä ole näkynytkään.

Kaiken kaikkieen mieluinen ja omasta mielestäni onnisunut projekti. Hypertufan tekeminen on hauskaa puuhastelua - pitää koeilla vielä parin pienemmän istutusruukun tekemistä!